{"id":50,"date":"2018-03-16T13:48:59","date_gmt":"2018-03-16T11:48:59","guid":{"rendered":"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/?p=50"},"modified":"2018-08-08T08:15:03","modified_gmt":"2018-08-08T05:15:03","slug":"seminaarit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/2018\/03\/16\/seminaarit\/","title":{"rendered":"Menneisyys meiss\u00e4 ja maisemassa-seminaari"},"content":{"rendered":"<p>Savonlinnan <a href=\"https:\/\/www.savonlinna.fi\/riihisaari\">Riihisaaren<\/a> maakuntamuseossa j\u00e4rjestettiin 10.3.2018 iso luentosarja, <a href=\"https:\/\/www.savonlinna.fi\/riihisaari\/ajankohtaista\/12734\/menneisyys_meissa_ja_maisemassa_-seminaari_riihisaaressa_10_3_2018\">Menneisyys meiss\u00e4 ja maisemassa<\/a>-seminaari, joka k\u00e4sitteli Saimaan esihistoriaa. Tilaisuudessa puhui seitsem\u00e4n asiantuntijaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-21\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_154336-300x226.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"226\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_154336-300x226.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_154336-768x580.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_154336-1024x773.jpg 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_154336-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_154336-200x150.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<h3>Prof. Aivar Kriiska: Etel\u00e4isen Suomen kibikausi<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-23\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_110724-226x300.jpg\" alt=\"\" width=\"226\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_110724-226x300.jpg 226w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_110724-768x1018.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_110724-773x1024.jpg 773w\" sizes=\"auto, (max-width: 226px) 100vw, 226px\" \/><\/p>\n<p>Aivar Kriiska kertoi It\u00e4meren alueen asutushistoriasta. Saarenoja 2:n kaivauksien l\u00f6yd\u00f6kset ovat ajalta 8700 eaa. Puolet aineistosta on piit\u00e4, mit\u00e4 Suomesta ei l\u00f6ydy. Kriiskan mukaan Suomi, Baltia, Viro ja Koillis-Ven\u00e4j\u00e4n ovat olleet kontaktissa ja yhteis\u00f6t ovat olleet samanlaisia. Puhutaan Pullin kulttuurista (8900-8500 eaa).<\/p>\n<p>Helvetinhaudanpuroksen kaivauksista l\u00f6ytyi materiaalia ajanjaksolta 8900 eaa. L\u00f6yd\u00f6ksen kokonaan kvartsia, mik\u00e4 viittaa Suomusj\u00e4rven kulttuuriin.<\/p>\n<p>Kriiskan mukaan aikakaudella\u00a039 000 \u2013 12 000 eaa. kaikki Euroopan asukkaat saapuivat yhdest\u00e4 &#8221;alkukodista&#8221; eli kaikki Euroopan asukkaat ovat per\u00e4isin DNA-tutkimusten perusteella samasta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. \u00a0L\u00e4ntinen vaikutus on it\u00e4ist\u00e4 vanhempaa. 12 000 eaa. alkoivat suuret muuttoliikkeet.<\/p>\n<p>Varhaismesoliittinen kolonisaatio pohjoisessa Euraasiassa, koskien my\u00f6s Suomea, alkoi ilmeisesti noin 9000 eaa. Sen luonne ja muutokset asumiseen sopeutumisessa n\u00e4kyv\u00e4t Etel\u00e4-Karjalan kahdessa vanhimmassa kohteessa Saarenojalla ja Muilam\u00e4ell\u00e4. Keski-Ven\u00e4j\u00e4n sek\u00e4 Liettuan etel\u00e4osan\/Valkoven\u00e4j\u00e4n piin k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 ennen kaikkea kiviteknologia ja esinetyypit (nuolenk\u00e4rjet, uurtimet, insertit, piitaltta) sitovat Saarenojan aineiston It\u00e4isen ja Pohjoisen Euroopan mets\u00e4vy\u00f6hykkeen laajojen alueiden kanssa.<\/p>\n<p>Vaikuttaa ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 Suomen etel\u00e4osa asutettiin etel\u00e4st\u00e4 ja kaakosta, Baltiasta ainakin Keski-Ven\u00e4j\u00e4lle saakka asuttaneista ihmisryhmist\u00e4. Asutus laajeni, mutta samanaikainen materiaalinen kulttuuri osoittaa l\u00e4ht\u00f6- ja uudisalueiden ihmisten tiiviit\u00e4 kontakteja viel\u00e4 useamman sukupolven ajan. Useiden vuosisatojen kuluessa yhteydet kuitenkin haipuivat, 8500 eaa. alkoi uusien alueellisesti paljon pienempien yhteiskunnallisten yksikk\u00f6jen kehitys. Suomen arkeologisessa aineistossa se n\u00e4kyy ennen kaikkea siin\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6kalujen valmistamisessa k\u00e4ytettiin entist\u00e4 enemm\u00e4n paikallisia materiaalej<\/p>\n<p>Suuri massamigraatio L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 Eurooppaan alkoi 7000 eaa. Narva-kulttuuri. Sama porukka pohjoisessa. Erilainen kuin keski-euroopassa.5200 eaa. Vallitsi Linear pottery culture. Keski-Eurooppaan saapui L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 ja toi tullessaan maanviljelyksen<\/p>\n<p>3900 eaa kampakeramiikka<\/p>\n<p>2800 eaa nuorakeramiikka. Oma v\u00e4est\u00f6, Viro ja Karjala<\/p>\n<p>Geenitutkimuksissa paljastunut ruttokuolema 2500 eaa.<\/p>\n<p>L\u00e4ntisten mets\u00e4st\u00e4jien lis\u00e4ksi Ukrainan aroilta tullut v\u00e4est\u00f6\u00e4 Baltiaan ja Suomeen. Migraatiota ollut, mutta vanha v\u00e4est\u00f6pohja ollut my\u00f6s olemassa.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" title=\"Aivar Kriiska\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/zerXWgVeC-g?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>FT Teemu M\u00f6kk\u00f6nen: Saimaa kivikaudella<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-24\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_114911-300x226.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"226\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_114911-300x226.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_114911-768x580.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_114911-1024x773.jpg 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_114911-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_114911-200x150.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Vanhimmat asuinpaikat Saimaalla ovat aikakaudelta 8400 eaa. Vanhimmat l\u00f6ydetyt saviastiat 5200 eaa.<\/p>\n<p>7500-4000 eaa ovat toistaiseksi h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, koska tuolloin Saimaa tulvi ja esineet ovat sedimenttien k\u00e4tk\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Kaunissaaren keramiikka (4400-3800 eaa) Saimaan alueella on poikkeavaa muihin verrattuna.<\/p>\n<p>Saimaan keskeinen kampakeramiikan alue 3900-3400 eaa.<\/p>\n<p>Koska ei ole s\u00e4ilyneit\u00e4 ihmisluita, ei voida tehd\u00e4 geenitutkimusta.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" title=\"Teemu M\u00f6kk\u00f6nen\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/35VoAwSnDao?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<h3>FT Antti Lahelma: Akustoarkeologia<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-25\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_122128-300x226.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"226\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_122128-300x226.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_122128-768x580.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_122128-1024x773.jpg 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_122128-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_122128-200x150.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Arkeoakustiikka tutkii muinaismusiikkia ja sit\u00e4, miten ennen k\u00e4ytettiin \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n<p>Lahelma on tutkinut Suomen muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6skohteiden akustisia ominaisuuksia. H\u00e4nt\u00e4 ovat kiinnostaneet mm. kaiku, resonanssi ja muut akustiset ilmi\u00f6t kalliomaalausten ja seitakohteiden luona.\u00a0 Akustisia tutkimuksia on tehty seuraavissa paikoissa: <a href=\"http:\/\/www.julmaolkky.fi\">Julma-\u00d6lkky<\/a> Kuusamossa, <a href=\"http:\/\/www.suomussalmi.fi\/matkailija\/nahtavyydet_ja_kayntikohteet\/muut_nahtavyydet_ja_kayntikohteet\/suomussalmen_varikallio\">V\u00e4rikallio<\/a> Hossassa ja <a href=\"http:\/\/www.luontoon.fi\/taatsinseita\">Taatsin seita<\/a> Kittil\u00e4ss\u00e4. Kaikki kohteet sijaitsevat rotkoj\u00e4rviss\u00e4 ja niihin liittyy mielenkiintoista perim\u00e4tietoa.<\/p>\n<p>Lahelman mukaan kaiku on ymm\u00e4rretty merkkin\u00e4 henkiolentojen l\u00e4ns\u00e4olosta. Kaiku luo illuusion, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nil\u00e4hde on kallion sis\u00e4ll\u00e4. Tutkimuksessa on hy\u00f6dynnetty laserkeilausta kolmiulotteisessa dokumentoinnissa. Projektissa on laadittu akustisia karttoja.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nist\u00e4 voi saada stereoefektin, mik\u00e4 aiheuttaa oudon tunnelman. N\u00e4m\u00e4 paikat on mielletty erikoisiksi ja oudoiksi paikoiksi, jotka luovat auditiivisia illuusioita. Ne heijastavat \u00e4\u00e4niaaltoja poikkeuksellisen voimakkaasti, ovat er\u00e4\u00e4nlaista &#8221;pyh\u00e4n akustiikkaa.&#8221;<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" title=\"Antti Lahelma\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/-HZJkCAbE6Q?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<h3>FT: Satu Koivisto: Saimaan vettynyt kivikausi<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-26\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_140130-300x226.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"226\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_140130-300x226.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_140130-768x580.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_140130-1024x773.jpg 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_140130-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_140130-200x150.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Etel\u00e4isen Saimaan vedenpinnan alle j\u00e4\u00e4neiden kivikautisten asuinpaikkojen tutkiminen tuo lis\u00e4\u00e4 tietoa\u00a0 mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden (noin 10 000\u20135 700 eaa) ihmisten toiminnasta, elinkeinoista ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Saimaan pohjasta l\u00f6ydetty toistaiseksi vedenalaisia metsi\u00e4 ja kantoja. Mahdolliset l\u00f6yd\u00f6t ovat hyvin syv\u00e4lle hautautuneita sedimentteihin ja kosteikkoihin. Kaivauksia tehty Savitaipaleella ja Taipalsaaressa. Tutkimuksessa on mielenkiintoisia soita, jotka sijaitsevat tunnettujen asuinpaikkojen l\u00e4heisyydess\u00e4. Tutkimus on ollut osa <a href=\"https:\/\/tuhat.helsinki.fi\/portal\/fi\/projects\/lost-inland-landsca(b7546905-b030-47dd-bc7b-ade836c3ed2f).html\">Lost Inland Landscapes<\/a> &#8211; projektia.<\/p>\n<p>Kes\u00e4n 2018 kaivaukset Kuolimoj\u00e4rvell\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/kieli-kulttuuri\/arkeologit-kaivoivat-kuolimojarven-pohjasta-kivikautisen-asuinpaikan\">https:\/\/www.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/kieli-kulttuuri\/arkeologit-kaivoivat-kuolimojarven-pohjasta-kivikautisen-asuinpaikan<\/a><\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" title=\"Satu Koivisto\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/JBVeo2oS1R4?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<h3>FM: Juha Ruohonen: L\u00f6yt\u00f6j\u00e4 Juvan Partalan kuninkaankartanon mailta<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-27\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_143620-300x226.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"226\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_143620-300x226.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_143620-768x580.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_143620-1024x773.jpg 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_143620-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_143620-200x150.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Juha Ruohonen kertoi kaivauksista Juvan kuninkaankartanon <a href=\"http:\/\/www.partala.fi\">Partalan<\/a> mailla. Kiinnostavaa tiet\u00e4\u00e4, kuinka vanhoja varakkaat maatilat itse asiassa ovat? Milloin perustettu? Ristiretkiaikana? Sijoittuvat rautakauden ja keskiajan vaihteeseen. Tausta-aineistona historialliset asiakirjat 1500-luvulta ja vanhat kartat 1700-luvulta. Ruohosen mukaan 1500-luvun ja 1600-luvun asuinpaikkoja tutkittu Suomessa v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<p>Kaivauksista l\u00f6ytyi mm. ristiretkiaikaisen puukon pronssikahva (1200-1300-luvun alku) sek\u00e4 1600-luvun tuontikeramiikkaa. Puukonheloja ja kirjanheloja, liitupiippuja, tuluspiit\u00e4, sormustimia, sinettej\u00e4 ja kilikoita<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4vin l\u00f6yty oli ns. Juvan risti, joka on t\u00e4ysin uniikki. Kuparista, tinasta ja hopeasta tehty koru korostaa kristillist\u00e4 synboliikkaa. Siit\u00e4 tehtiin myyntiin koru ja siit\u00e4 tuli Juvan juhlavuoden logo.<\/p>\n<p>Ruohosen mukaan sis\u00e4maasta on nyt l\u00f6ydetty ainutlaatuisen monipuolista aineistoa. Vastaavaa ei ole kuin Etel\u00e4-Suomen rannikolta. Asutus on my\u00f6s vanhempaa kuin on oletettu.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" title=\"Juha Ruohonen\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/nYtmzt_UE_E?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>FT: Ville Laakso: Kotkuinniemen kaivaukset Enonkoskella<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-28\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_152240-300x226.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"226\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_152240-300x226.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_152240-768x580.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_152240-1024x773.jpg 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_152240-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_20180310_152240-200x150.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Ville Laakso kertoi Kotkuinniemen kaivauksista. Kotkuinniemi on kivikautinen tai varhaismetallikauden asuinpaikka Enonkoskella. Aluetta on tutkittu toistaiseksi v\u00e4h\u00e4n. Asuinpaikka on sijainnut kivikaudella Saimaan rannalla.Vuoden 2017 kaivaukset pidettiin 17.-23.7. Toistaiseksi on l\u00f6ytynyt satoja pieni\u00e4 saviastian paloja. Osa on varhaista asbestikeramiikkaa, jota voi kutsua Kaunissaaren keramiikaksi (4300-3800 eaa). Lis\u00e4ksi l\u00f6ytynyt tyypillist\u00e4 kampakeramiikkaa (4000-3400 eaa). Rombikuoppakeramiikka (4000-2800 eaa) on Laakson mielest\u00e4 kiinnostavinta, sil\u00e4 sit\u00e4 esiintyy It\u00e4-Suomessa, mutta ei L\u00e4nsi-Suomessa. Kotkuinniemell\u00e4 on asuttu Suur-Saimaan korkeimman vaiheen (4000 eaa) j\u00e4lkeen. Kotkuinniemi oli tuolloin saari ja sinne on ehk\u00e4 palattu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tiettyin\u00e4 vuodenaikoina.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" title=\"Ville Laakso\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/copOdEldHg0?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<h3>Pekka Kivik\u00e4s: J\u00e4rvi-Suomen kalliomaalaukset<\/h3>\n<p><iframe loading=\"lazy\" title=\"Pekka Kivik\u00e4s\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/Wg7j0dmi-EA?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Savonlinnan Riihisaaren maakuntamuseossa j\u00e4rjestettiin 10.3.2018 iso luentosarja, Menneisyys meiss\u00e4 ja maisemassa-seminaari, joka k\u00e4sitteli Saimaan esihistoriaa. Tilaisuudessa puhui seitsem\u00e4n asiantuntijaa. Prof. Aivar Kriiska: Etel\u00e4isen Suomen kibikausi Aivar Kriiska kertoi It\u00e4meren alueen asutushistoriasta. Saarenoja 2:n kaivauksien l\u00f6yd\u00f6kset ovat ajalta 8700 eaa. Puolet aineistosta on piit\u00e4, mit\u00e4 Suomesta ei l\u00f6ydy. Kriiskan mukaan Suomi, Baltia, Viro ja Koillis-Ven\u00e4j\u00e4n ovat&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":22,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[6,9,10,4,5,3,8,7,11],"class_list":["post-50","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","tag-aivar-kriiska","tag-antti-lahelma","tag-juha-ruohonen","tag-menneisyys-meissa-ja-maisemassa","tag-pekka-kivikas","tag-riihisaari","tag-satu-koivisto","tag-teemu-mokkonen","tag-ville-laakso"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":237,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions\/237"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}