{"id":39,"date":"2018-05-15T22:55:17","date_gmt":"2018-05-15T19:55:17","guid":{"rendered":"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/?page_id=39"},"modified":"2018-08-20T12:46:40","modified_gmt":"2018-08-20T09:46:40","slug":"arkeologiset-matkat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/arkeologiset-matkat\/","title":{"rendered":"Arkeologiset matkat"},"content":{"rendered":"<p>Kultturiosuuskunta Vehr\u00e4ll\u00e4 on vahvaa asiantuntemusta ja kokemusta esihistoriallisen taiteeseen liittyvien tilaisuuksien ja matkojen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Yhdess\u00e4 Tieteen yst\u00e4v\u00e4t ry:n kanssa Vehr\u00e4 on j\u00e4rjest\u00e4nyt yli kymmenen viikon mittaista matkaa Euroopan eri kohteisiin, kuten Ranskan ja Espanjan t\u00e4rkeimpiin luolamaalaus- ja megaliittikohteisiin. Lis\u00e4ksi osuuskunnan j\u00e4senet ovat tehneet esihistorian kohteista useita oppaita, verkkosivuja (<strong><a href=\"https:\/\/extras.csc.fi\/arctinet\/kivikaus\/\">El\u00e4v\u00e4 kivikausi<\/a><\/strong> ja <a href=\"https:\/\/extras.csc.fi\/arctinet\/pronssikausi\/\"><strong>El\u00e4v\u00e4 pronssikausi<\/strong><\/a>) ja lehtiartikkeleita.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/extras.csc.fi\/arctinet\/kivikaus\/\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-196\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/kivikausi-300x225.png\" alt=\"\" width=\"281\" height=\"211\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/kivikausi-300x225.png 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/kivikausi-768x576.png 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/kivikausi-400x300.png 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/kivikausi-200x150.png 200w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/kivikausi.png 988w\" sizes=\"auto, (max-width: 281px) 100vw, 281px\" \/><\/a><a href=\"https:\/\/extras.csc.fi\/arctinet\/pronssikausi\/\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-197\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/pronssikausi-300x186.png\" alt=\"\" width=\"319\" height=\"198\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/pronssikausi-300x186.png 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/pronssikausi-768x475.png 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/pronssikausi-1024x633.png 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/pronssikausi.png 1064w\" sizes=\"auto, (max-width: 319px) 100vw, 319px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Muinaisissa luolissa valokuvaus on kielletty herkkien maalausten su0jelemiseksi.\u00a0N\u00e4in on my\u00f6s\u00a0niiss\u00e4 luolissa, jotka ovat alkuper\u00e4isen, suojelusyist\u00e4 yleis\u00f6lt\u00e4 nyt suljetun mallin mukaan rakennettuja kopioita. Vierailijoiden annetaan keskitty\u00e4 aistiel\u00e4mykseen muinaisessa h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4, jonne salamavalot eiv\u00e4t yll\u00e4.<\/p>\n<p><em><strong>&#8221;Matkalla oli mukana esihistoria-asiantuntija Eero Siljander, jonka tietovarasto oli suorastaan loputon. Ranskan kielen ja kulttuurin asiantuntija Kiti H\u00e4kkisen sek\u00e4 matkanjohtaja Katja Kuuramaan ansiosta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiat sujuivat juohevasti ja matkalainen saattoi t\u00e4ysin keskitty\u00e4 nauttimaan, ihmettelem\u00e4\u00e4n ja vaikuttumaan vaikkapa 35\u00a0000 eaa. maalatuista kuvista.&#8221;<\/strong><\/em><\/p>\n<p>-Satu Kallion, Kuvataideopettaja, Lohjan kuvataidekoulu<\/p>\n<p>Tehtyj\u00e4 matkoja:<\/p>\n<p><strong>Paleoliittinen luolamatka Ranskaan<\/strong> 24.\u201330.9.2017 (V\u00e9z\u00e8ren laakso, Les Combarelles, Rouffignac, Lascaux IV). Katso <a href=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Ranska_2017_ohjelma.pdf\"><strong>ohjelma<\/strong><\/a><\/p>\n<p><strong>Kev\u00e4isen Espanjan ja Portugalin aarteita: kalliokuvia ja kulttuurikaupunkeja<\/strong> 22.\u201328.5.2017 (Segovia, Ciudad Rodrigo, Foz Coa, \u00c1vila). Katso <a href=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Espanja_2017_ohjelma.pdf\"><strong>ohjelma<\/strong><\/a><\/p>\n<p><strong>Skotlanti ja Orkney<\/strong>. 2.5-8.5.2016. Katso <strong><a href=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/esite_Skotlanti_2016_lowres.pdf\">esite.<\/a><\/strong><\/p>\n<p><strong>Luolaleijonista paavien palatsiin.\u00a0 Province<\/strong>. 16.-22.10.2016. Katso <strong><a href=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/esite_Provence_2016_lowres.pdf\">esite<\/a>.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Luolataidematka Pyreneille<\/strong>. 10.-16.10.2015. Katso <strong><a href=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/ohjelma_osallistujille_Sumu_Pyreneet_2015.pdf\">ohjelma<\/a><\/strong>.<\/p>\n<p><strong>Kivikasvojen kev\u00e4inen Korsika<\/strong>. 3.-8.5.2015 (Aleria, Ajaccio, Sartena). Katso <a href=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Korsika_2015.pdf\"><strong>ohjelma<\/strong><\/a>.<\/p>\n<p><strong>Megaliittien Malta<\/strong> 1.5.-5.5. 2013<\/p>\n<p><strong>Bretagne<\/strong> 2013 (Carnac).<\/p>\n<p><strong>Etel\u00e4-Ranska<\/strong> 12.-18.10.2013 (Font de Gaume, Lascaux II, Les Combarelles, Peche Merle, Rouffignac, Bara Bahau)<\/p>\n<p><strong>Pyreneet <\/strong>6.-12.10.2012 (paleoliittiset luolat: Niaux, Bedeilhac, Gargas, Isturitz, Ocoholhaya, El Castillo, Las Monedas, Altamira (replika), El Pindal, Chuf\u00edn, Sope\u0148a, Covalanas). Katso <a href=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Pyreneet_ohjelma_2012.pdf\"><strong>ohjelma<\/strong>.<\/a><\/p>\n<p><strong>Etel\u00e4-Ranska<\/strong> 9.-15.10.2010 (mm. Lascaux II, Rouffignac ja Pech Merle). Yhteens\u00e4 10 luolaa ja my\u00f6s Cro-Magnonin paikka, josta on l\u00f6ydetty vanhimpia nykyihmisen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Rouffignac<\/h3>\n<figure id=\"attachment_83\" aria-describedby=\"caption-attachment-83\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-83\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Grotte_de_Rouff_mammut-300x195.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"195\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Grotte_de_Rouff_mammut-300x195.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Grotte_de_Rouff_mammut-768x499.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Grotte_de_Rouff_mammut.jpg 793w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-83\" class=\"wp-caption-text\">Rouffignac<\/figcaption><\/figure>\n<p>Rouffignac on luola Ranskassa Dordognessa tunnetaan runsaista mammuttikuvista. Niit\u00e4 tehtiin 13 000 vuotta sitten luolastoon, jonka pituus on yli kahdeksan kilometri\u00e4. Luolaan p\u00e4\u00e4see tutustumaan pienell\u00e4 junalla. Sen seiniin on maalattu tai kaiverrettu yli 250 kuvaa ja 158 n\u00e4ist\u00e4 on mamutteja. Mammutteja esitt\u00e4v\u00e4t kuvat ovat melko harvinaisia \u200b\u200besihistoriallisessa taiteessa. Grotte de Rouffignacissa on kolmannes L\u00e4nsi-Euroopan mammuttien kuvista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.grottederouffignac.fr\/index.php\/fr\/\">http:\/\/www.grottederouffignac.fr\/index.php\/fr\/<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Font de Gaume<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-98\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/bisonfiveimg274sm-300x159.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"159\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/bisonfiveimg274sm-300x159.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/bisonfiveimg274sm.jpg 757w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Luola sijaitsee Les Eyzies-de-Tayacin-Sireuilin kyl\u00e4ss\u00e4 Dordognessa. Sielt\u00e4 on l\u00f6ydetty 230 kuvaa. Luolassa asui ihmisi\u00e4 25 000 vuotta sitten. Maalaukset tehtiin 17 000 vuotta sitten. Luolassa on 80 kuvaa biisoneista, 40 kuvaa hevosista ja yli 20 mammuttikuvaa. Luolan kuvia pidet\u00e4\u00e4n Lascauxin veroisina. Kuuluisin kohde on kuva viidest\u00e4 biisonista.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.sites-les-eyzies.fr\/en\/\">http:\/\/www.sites-les-eyzies.fr\/en\/<\/a><\/p>\n<h3>Pech Merle<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-84\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Pech_Merle_main-215x300.jpg\" alt=\"\" width=\"215\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Pech_Merle_main-215x300.jpg 215w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Pech_Merle_main.jpg 600w\" sizes=\"auto, (max-width: 215px) 100vw, 215px\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Pech Merlen luola on 1,5 kilometrin pituinen ja siell\u00e4 on maalauksia ajalta 25 000 \u2013 16 000 eaa. Luolaan on maalattu kuvia mammuteista, t\u00e4plikk\u00e4ist\u00e4 hevosista, nautael\u00e4imist\u00e4 ja k\u00e4mmenist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.pechmerle.com\">http:\/\/www.pechmerle.com<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Chauvet<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-85\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Chauvet-300x297.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"297\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Chauvet-300x297.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Chauvet-150x150.jpg 150w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Chauvet-768x761.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Chauvet.jpg 807w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Luolan maalaukset kuuluvat maailman vanhimpiin ja parhaiten s\u00e4ilyneisiin. Niit\u00e4 on l\u00f6ytynyt luolasta 420. Ne maalattiin 30 000 vuotta sitten. Kivivy\u00f6ry tukki luolan noin 20 000 vuotta sitten, ja se avattiin uudelleen vasta vuonna 1994.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/archeologie.culture.fr\/chauvet\/en\">http:\/\/archeologie.culture.fr\/chauvet\/en<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Lascaux<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-89\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Lascaux2-300x226.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"226\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Lascaux2-300x226.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Lascaux2-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Lascaux2-200x150.jpg 200w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Lascaux2.jpg 598w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Lascaux\u2019n luola sijaitsee Lounais-Ranskassa Dordognessa. Luola on tunnettu j\u00e4\u00e4kauden loppukauden maalauksista, jotka maalattiin 17\u00a0000 \u2013 15\u00a0000 vuotta sitten. Luola sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 satoja el\u00e4inmaalauksia. Luola suljettiin yleis\u00f6lt\u00e4, koska k\u00e4vij\u00f6iden hengityksen tuottama hiilidioksidi turmeli maalauksia. Vain muutaman metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 luolasta oleva kopio Lascaux II avattiin yleis\u00f6lle vuonna 1983. Se esittelee kaksi Lascauxin kuuluisinta galleriaa: h\u00e4rkien hallin ja Axial Diverticule. Vuonna 2016 avattiin Lascaux IV, joka on t\u00e4ydellinen kopio koko luolasta.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.lascaux.fr\/en\">https:\/\/www.lascaux.fr\/en<\/a><\/p>\n<h3>Altamira<\/h3>\n<figure id=\"attachment_91\" aria-describedby=\"caption-attachment-91\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-91\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Techo_de_Altamira_replica-Museo_Arqueolo\u0301gico_Nacional-300x206.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"206\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Techo_de_Altamira_replica-Museo_Arqueolo\u0301gico_Nacional-300x206.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Techo_de_Altamira_replica-Museo_Arqueolo\u0301gico_Nacional.jpg 699w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-91\" class=\"wp-caption-text\">Altamira. Jos\u00e9-Manuel Benito<\/figcaption><\/figure>\n<p>Altamiran luola Espanjan Kantabriassa on 270 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja sen leveys vaihtelee kahdesta kuuteen metriin. Luolan suuaukko sulkeutui kivivy\u00f6ryss\u00e4 13\u00a0000 vuotta sitten, ja avautui uudelleen 1879 l\u00e4heisell\u00e4 louhoksella tehtyjen r\u00e4j\u00e4ytysten takia. Luolassa on asunut ihmisi\u00e4 kahteen otteeseen, noin 18\u00a0500 vuotta sitten) ja 16\u00a0500\u00a0\u2013\u00a014\u00a0000 vuotta sitten. N\u00e4iden asutuskausien v\u00e4liss\u00e4 luola on ollut el\u00e4inten lymypaikkana.<\/p>\n<p>Luola suljettiin matkailijoilta vuonna 1977, kun huomattiin hiilidioksidin vahingoittavan maalauksia. Luolista on tehty \u00e4ljenn\u00f6s, jossa p\u00e4\u00e4see vierailemaan.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.ice-age-europe.eu\/visit-us\/network-members\/museum-of-altamira.html\">https:\/\/www.ice-age-europe.eu\/visit-us\/network-members\/museum-of-altamira.html<\/a><\/p>\n<h3>Niaux<\/h3>\n<figure id=\"attachment_114\" aria-describedby=\"caption-attachment-114\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-114 size-medium\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Niaux_bisons-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Niaux_bisons-300x225.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Niaux_bisons-768x576.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Niaux_bisons-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Niaux_bisons-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Niaux_bisons-200x150.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-114\" class=\"wp-caption-text\">Niauxin visenttien kopio Brnon Antropos-museossa.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Etel\u00e4-Ranskan keskusyl\u00e4ng\u00f6lt\u00e4 Pyreneiden vuoristoon on satoja luolia, joiden uumenissa on ihmiskunnan vanhimpia maalauksia. Vain muutama luola on avoinna yleis\u00f6lle. Yksi niist\u00e4 on Niaux&#8217;n luola Ariegesissa, Ranskan Pyreneill\u00e4. Luolan Mustassa salongissa on kuvattu euroopanbiisoneita eli visenttej\u00e4, vuorikauriita ja hevosia. Luolan maalausten i\u00e4ksi on pystytty radiohiiliajoituksella m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n 13 850 vuotta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Carnac<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-94\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Menec-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Menec-300x225.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Menec-768x576.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Menec-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Menec-400x300.jpg 400w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Menec-200x150.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Megaliitit ovat vanhimpia tunnetuimpia rakennelmia. Useimmat niist\u00e4 on rakennettu neoliittisella kaudella ensimm\u00e4isten maanviljelij\u00f6iden aikana. Vain Maltalta ja Brittein saarilta on megaliitteja, jotka on rakennettu kivikehiksi. Brittein saarilla niit\u00e4 on yli 9\u00a0000. Muualta on l\u00f6ydetty yksitt\u00e4isi\u00e4 pystyyn nostettuja kivi\u00e4 tai tuhansia kivien muodostamia yhdensuuntaisia rivist\u00f6j\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Ranskassa n\u00e4it\u00e4 paikkoja on yli 6\u00a0000. Vaikuttavimmat kivirivist\u00f6t l\u00f6ytyv\u00e4t Carnacista Bretagnen rannikolta<\/p>\n<h3>Malta<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-112\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Ggantija_Temples_Xaghra_Gozo-300x200.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Ggantija_Temples_Xaghra_Gozo-300x200.jpg 300w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Ggantija_Temples_Xaghra_Gozo-768x512.jpg 768w, https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Ggantija_Temples_Xaghra_Gozo-1024x683.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Maltan megaliittiset rakennelmat tehtiin kun ensimm\u00e4iset nuoremman kivikauden (n. 6000-3500 eaa.) maanviljelij\u00e4t asettuivat saarelle. Temppelien alkoi noin 3600 eaa. vuoteen 2500 eaa. asti.<\/p>\n<h3>Aleria<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-189\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/aleria.jpg\" alt=\"\" width=\"277\" height=\"182\" \/><\/p>\n<p>Korsikan Aleriassa on roomalaisen kaupungin vaikuttavat rauniot.<\/p>\n<h3>Orkneyn saaret<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-192 size-medium\" src=\"http:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Orkney_-_Ring_of_Brodgar_3720949225-300x202.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"202\" \/><\/p>\n<p>Orkneyn saarten Brodgarin keh\u00e4 on yksi suurimmista Britannian kivikehist\u00e4. Keh\u00e4 on rakennettu todenn\u00e4k\u00f6isesto 2500 eaa. Rakennelma koostui alun perin 60 kivest\u00e4. Kivet on pystytetty kolmen metrin syvyisiin ja yhdeks\u00e4n metrin levyisiin kuoppiin<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ari Turunen, Kaleva (2003): <strong><a href=\"http:\/\/www.kaleva.fi\/teemat\/luonto\/luolamaalauksia-tehtiin-eri-puolilla-maailmaa-yli-20-000-vuoden-ajan\/536879\/\">Luolamaalauksia tehtiin eri puolilla maailmaa yli 20 000 vuoden ajan<\/a><\/strong><\/p>\n<p>Ari Turunen, Kaleva (2004):<strong> <a href=\"http:\/\/www.kaleva.fi\/teemat\/luonto\/arvoitukselliset-megaliitit\/380938\/\">Arvoitukselliset megaliitit<\/a><\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kultturiosuuskunta Vehr\u00e4ll\u00e4 on vahvaa asiantuntemusta ja kokemusta esihistoriallisen taiteeseen liittyvien tilaisuuksien ja matkojen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Yhdess\u00e4 Tieteen yst\u00e4v\u00e4t ry:n kanssa Vehr\u00e4 on j\u00e4rjest\u00e4nyt yli kymmenen viikon mittaista matkaa Euroopan eri kohteisiin, kuten Ranskan ja Espanjan t\u00e4rkeimpiin luolamaalaus- ja megaliittikohteisiin. Lis\u00e4ksi osuuskunnan j\u00e4senet ovat tehneet esihistorian kohteista useita oppaita, verkkosivuja (El\u00e4v\u00e4 kivikausi ja El\u00e4v\u00e4 pronssikausi) ja lehtiartikkeleita&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":88,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-39","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/39","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39"}],"version-history":[{"count":39,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/39\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":263,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/39\/revisions\/263"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/88"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/menneisyysmeissajamaisemassa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}