Enonkoskella ensimmäistä kertaa järjestettävä, Koloveden kansallispuiston ainutlaatuista luontoa sekä alueelle saapuneiden ensimmäisten asukkaiden reittejä ja riittejä esiin nostava tapahtuma-viikko alkaa. Kolovesi-viikolla (20.-26.8.2018) järjestetään lukuisia eri tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa pääsee tutustumaan Koloveden ainutlaatuiseen historiaan ja luontoon. Koloveden muinaisia kalliomaalauksia pääsee katsomaan opastetusti Kirkkorannasta. Matkaan lähdetään kirkkoveneillä. Ukonvuoren kalliomaalauksien äärellä kuullaan Sirkka Kososen ja Markus Pesosen kalliomaalauksista ja Koloveden luonnosta innoituksensa saava musiikkiesitys. Takaisin tullessa Kirkkorannassa palavat muinaistulet. Suomen kalliomaalauksia voi ihastella Ismo Luukkosen valokuvanäyttelyssä. Luukkonen kertoo näyttelystään ja kuvausprojekteistaan Enonkosken kirjastossa. Enonkoskella ja Kolovedellä järjestetään luonto-opastuksia ja luontotaitojen opetusta.
Tapahtumaviikon järjestävät Kulttuuriosuuskunta Vehrä, Enonkosken kunta, Metsähallitus / Luontopalvelut, Enonkosken luostariyhteisö ja Elävä Ihamaniemi –hanke. Viikko on osa vuoden mittaista Museoviraston rahoittamaa Perinnetalkoot -hanketta.
Lue artikkeli (Eräretki esihistoriaan) Koloveden kansallispuistosta, Suomen kalliomaalauksista ja Ismo Luukkosen kuvista.
Riimirähinät 2018 – runolaulua ja räppiä samalla lavalla ensimmäistä kertaa
“Riimirähinät – runoja ja räppiä” on Enonkoskella järjestettävä uusi kansanrunouden ja räp-musiikin yhdistävä yleisötapahtuma. Tapahtuman tavoitteena on nostaa esille alueen rikas kansanrunousperinne ja sen erot ja yhtäläisyydet räp-lyriikan kanssa. Samalla saatetaan yhteen eri-ikäisiä riimitaiteen taitajia ja ylläpidetään ja päivitetään runoriimittelyn elävää perinnettä.
Riimirähinöiden ohjelman ideoinnista, esiintyjien nimeämisestä ja oheisohjelman sisällöstä vastaa festivaalityöryhmä, jota johtaa tehtävään yhdeksi kaudeksi kutsuttu taiteellinen johtaja. Ensimmäisen festivaalin (2018) taiteellisena johtajana toimii kansanmusiikin tohtori ja esiintyvä taiteilija Sirkka Kosonen.
Festivaalin räppiosuudesta vastaa kansallistakin mainetta niittänyt alueen oma riimivirtuoosi, freestyleräppääjä Sami Makkonen aka MC Samppa. Kaikkiin tilaisuuksiin (mestareiden työpajat mukaan lukien) on vapaa pääsy.
18.8. klo 13-15
Runonlaulu-paja kaikille kiinnostuneille / Sirkka Kosonen (Wanha Kauppiastalo, Enonkoskentie 5)
18.8. klo 15-17
Räppi-paja kaikille kiinnostuneille / MC Samppa (Enonkosken nuoristotila, Hyypiänniementie 3)
18.8. klo 18-20
Runoja ja räppiä samalla lavalla / Sirkka Kosonen ja MC Samppa (Cafe Enonkoski/Sään salliessa ulkolava, Enonkoskentie 15)
Yhteistyössä: Kulttuuriosuuskunta Vehrä, Enonkosken kunta, Café Enonkoski.
Lisätietoja:
Katja Kuuramaa, Vehrän toiminnanjohtaja | puh +358 44 2097 897, +358 50 377 8338
Kiti Häkkinen, Vehrän hallituksen puheenjohtaja | puh. +358 40 510 5701
Perinnepäivät tuovat Enonkoskelle lukuisia perinnetyöpajoja niin aikuisille kuin lapsille, Enonkosken historian eri ajanjaksoja käsitteleviä asiantuntijaluentoja ja kävelykierroksia. Järjestäjinä ovat Enonkoski-Seura ry, Eläköön Enonkoski, Enonkosken kunta & Kulttuuriosuuskunta Vehrä.
Päivien alustava ohjelma:
Perjantai 27.7.
klo 10.00-11.30 Enonhovi
Heikki Loikkanen: Tarinoita Kangassaaren lasitehtaan merkkihenkilöistä
klo 12.00-16.00 Museon ympäristössä
Perinnepajoja aikuisille ja lapsille
klo 18.00 Kosken ranta
Iltaohjelmaa
Lauantai 28.7.
klo 9.00-12.30 Museon ympäristössä
Perinnepajoja aikuisille ja lapsille
klo 13.00-14.00 Kosken ranta
Ville Laakso: Opastettu kävelykierros
klo 15.00-17.00 Museon ympäristössä
Perinnepajoja aikuisille ja lapsille
klo 18.00 Kosken ranta
kansanmuusikko Sirkka Kosonen: Konsertti
Valokuvaaja, taiteen tohtori Ismo Luukkonen on vuosien ajan kuvannut kivikautisia kalliomaalauksia ja löytänyt lukuisia uusia. Kalliomaalauksia tunnetaan Suomesta noin parisataa ja uusia löydetään miltei vuosittain.
Enonkosken kirjaston kanssa yhteistyössä järjestettävässä näyttelyssä on 21 valokuvaa mm. Kolovedeltä, Astuvansalmelta ja Saraakalliolta.
Valokuvanäyttely on osa 20.–26.8.2018 ensimmäisen kerran järjestettävää Kolovesi-viikkoa ja yksi viikon luonto- ja kulttuuriaiheisista tapahtumista. Järjestäjinä ovat Kulttuuriosuuskunta Vehrä ja Enonkosken kirjasto.
Näyttely avoinna kirjaston aukioloaikoina: ma, ke ja pe klo 9-15, ti ja to klo 12-18.
Enonkosken Kotkuinniemellä jatkettiin vuonna 2017 aloitettuja yleisökaivauksia. Kaivaukset jatkuivat heinäkuun 2018 viikon, ja niihin voi osallistua kuka tahansa 25 euron osallistumismaksua vastaan. Maksulla katetaan kaivausopetus, kaivausvälineet ja ruokailu. Kotkuinniemen sopiva sijainti vesireitin varrella houkutteli asukkaita kivikaudella. Kotkuinniemi on pysynyt myös suhteellisen koskemattomana asutuksen ajoista lähtien. Vielä ei tiedetä, kuinka kauan alue on ollut asutettuna kerrallaan, ja sitä yritetään selvittää tämän kesän kaivauksissa. Kaivausten tulokset kerrotaan raportissa myöhemmin.
Kierrä Enonkosken näyttelykesän taide- ja kulttuurikohteet ja palauta kommenttisi Wanhalle Kauppiastalolle, Enonkoskentie 5.
Lipukkeen palauttaneiden kesken arvotaan taidetta ja muita elämyksiä. Palkinnot jaetaan Kolovesi-viikon perjantaina 24.8. klo 21 Muinaissoutujen yhteydessä Enonkosken Kirkkorannassa.
Taiderastien karttoja saat mm. Wanhalta Kauppiastalolta, Enonkoskentie 5, Koloveden luontotuvalta, Hyypiänniementie 2 ja Enonkosken kirjastosta, Kirkkotie 1.
Kohteiden aukioloajat vaihtelevat, katso tarkemmat tiedot Taiderastien kartasta.
Kaikkiin kohteisiin on vapaa pääsy.
Laita kuvasi kiertämään somessa: #taiderastitenonkoski #visitenonkoski
Tapahtumat järjestävät Enonkosken kunta ja kultuuriosuuskunta Vehrö
Savonlinnan Riihisaaren maakuntamuseossa järjestettiin 10.3.2018 iso luentosarja, Menneisyys meissä ja maisemassa-seminaari, joka käsitteli Saimaan esihistoriaa. Tilaisuudessa puhui seitsemän asiantuntijaa.
Prof. Aivar Kriiska: Eteläisen Suomen kibikausi
Aivar Kriiska kertoi Itämeren alueen asutushistoriasta. Saarenoja 2:n kaivauksien löydökset ovat ajalta 8700 eaa. Puolet aineistosta on piitä, mitä Suomesta ei löydy. Kriiskan mukaan Suomi, Baltia, Viro ja Koillis-Venäjän ovat olleet kontaktissa ja yhteisöt ovat olleet samanlaisia. Puhutaan Pullin kulttuurista (8900-8500 eaa).
Helvetinhaudanpuroksen kaivauksista löytyi materiaalia ajanjaksolta 8900 eaa. Löydöksen kokonaan kvartsia, mikä viittaa Suomusjärven kulttuuriin.
Kriiskan mukaan aikakaudella 39 000 – 12 000 eaa. kaikki Euroopan asukkaat saapuivat yhdestä ”alkukodista” eli kaikki Euroopan asukkaat ovat peräisin DNA-tutkimusten perusteella samasta väestöstä. Läntinen vaikutus on itäistä vanhempaa. 12 000 eaa. alkoivat suuret muuttoliikkeet.
Varhaismesoliittinen kolonisaatio pohjoisessa Euraasiassa, koskien myös Suomea, alkoi ilmeisesti noin 9000 eaa. Sen luonne ja muutokset asumiseen sopeutumisessa näkyvät Etelä-Karjalan kahdessa vanhimmassa kohteessa Saarenojalla ja Muilamäellä. Keski-Venäjän sekä Liettuan eteläosan/Valkovenäjän piin käyttö sekä ennen kaikkea kiviteknologia ja esinetyypit (nuolenkärjet, uurtimet, insertit, piitaltta) sitovat Saarenojan aineiston Itäisen ja Pohjoisen Euroopan metsävyöhykkeen laajojen alueiden kanssa.
Vaikuttaa ilmeiseltä, että Suomen eteläosa asutettiin etelästä ja kaakosta, Baltiasta ainakin Keski-Venäjälle saakka asuttaneista ihmisryhmistä. Asutus laajeni, mutta samanaikainen materiaalinen kulttuuri osoittaa lähtö- ja uudisalueiden ihmisten tiiviitä kontakteja vielä useamman sukupolven ajan. Useiden vuosisatojen kuluessa yhteydet kuitenkin haipuivat, 8500 eaa. alkoi uusien alueellisesti paljon pienempien yhteiskunnallisten yksikköjen kehitys. Suomen arkeologisessa aineistossa se näkyy ennen kaikkea siinä, että työkalujen valmistamisessa käytettiin entistä enemmän paikallisia materiaalej
Suuri massamigraatio Lähi-idästä Eurooppaan alkoi 7000 eaa. Narva-kulttuuri. Sama porukka pohjoisessa. Erilainen kuin keski-euroopassa.5200 eaa. Vallitsi Linear pottery culture. Keski-Eurooppaan saapui Lähi-idästä väestöä ja toi tullessaan maanviljelyksen
3900 eaa kampakeramiikka
2800 eaa nuorakeramiikka. Oma väestö, Viro ja Karjala
Geenitutkimuksissa paljastunut ruttokuolema 2500 eaa.
Läntisten metsästäjien lisäksi Ukrainan aroilta tullut väestöä Baltiaan ja Suomeen. Migraatiota ollut, mutta vanha väestöpohja ollut myös olemassa.
FT Teemu Mökkönen: Saimaa kivikaudella
Vanhimmat asuinpaikat Saimaalla ovat aikakaudelta 8400 eaa. Vanhimmat löydetyt saviastiat 5200 eaa.
7500-4000 eaa ovat toistaiseksi hämärän peitossa, koska tuolloin Saimaa tulvi ja esineet ovat sedimenttien kätkössä.
Kaunissaaren keramiikka (4400-3800 eaa) Saimaan alueella on poikkeavaa muihin verrattuna.
Saimaan keskeinen kampakeramiikan alue 3900-3400 eaa.
Koska ei ole säilyneitä ihmisluita, ei voida tehdä geenitutkimusta.
FT Antti Lahelma: Akustoarkeologia
Arkeoakustiikka tutkii muinaismusiikkia ja sitä, miten ennen käytettiin ääntä.
Lahelma on tutkinut Suomen muinaisjäännöskohteiden akustisia ominaisuuksia. Häntä ovat kiinnostaneet mm. kaiku, resonanssi ja muut akustiset ilmiöt kalliomaalausten ja seitakohteiden luona. Akustisia tutkimuksia on tehty seuraavissa paikoissa: Julma-Ölkky Kuusamossa, Värikallio Hossassa ja Taatsin seita Kittilässä. Kaikki kohteet sijaitsevat rotkojärvissä ja niihin liittyy mielenkiintoista perimätietoa.
Lahelman mukaan kaiku on ymmärretty merkkinä henkiolentojen länsäolosta. Kaiku luo illuusion, että äänilähde on kallion sisällä. Tutkimuksessa on hyödynnetty laserkeilausta kolmiulotteisessa dokumentoinnissa. Projektissa on laadittu akustisia karttoja.
Äänistä voi saada stereoefektin, mikä aiheuttaa oudon tunnelman. Nämä paikat on mielletty erikoisiksi ja oudoiksi paikoiksi, jotka luovat auditiivisia illuusioita. Ne heijastavat ääniaaltoja poikkeuksellisen voimakkaasti, ovat eräänlaista ”pyhän akustiikkaa.”
FT: Satu Koivisto: Saimaan vettynyt kivikausi
Eteläisen Saimaan vedenpinnan alle jääneiden kivikautisten asuinpaikkojen tutkiminen tuo lisää tietoa mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden (noin 10 000–5 700 eaa) ihmisten toiminnasta, elinkeinoista ja ympäristöstä. Saimaan pohjasta löydetty toistaiseksi vedenalaisia metsiä ja kantoja. Mahdolliset löydöt ovat hyvin syvälle hautautuneita sedimentteihin ja kosteikkoihin. Kaivauksia tehty Savitaipaleella ja Taipalsaaressa. Tutkimuksessa on mielenkiintoisia soita, jotka sijaitsevat tunnettujen asuinpaikkojen läheisyydessä. Tutkimus on ollut osa Lost Inland Landscapes – projektia.
FM: Juha Ruohonen: Löytöjä Juvan Partalan kuninkaankartanon mailta
Juha Ruohonen kertoi kaivauksista Juvan kuninkaankartanon Partalan mailla. Kiinnostavaa tietää, kuinka vanhoja varakkaat maatilat itse asiassa ovat? Milloin perustettu? Ristiretkiaikana? Sijoittuvat rautakauden ja keskiajan vaihteeseen. Tausta-aineistona historialliset asiakirjat 1500-luvulta ja vanhat kartat 1700-luvulta. Ruohosen mukaan 1500-luvun ja 1600-luvun asuinpaikkoja tutkittu Suomessa vähän.
Kaivauksista löytyi mm. ristiretkiaikaisen puukon pronssikahva (1200-1300-luvun alku) sekä 1600-luvun tuontikeramiikkaa. Puukonheloja ja kirjanheloja, liitupiippuja, tuluspiitä, sormustimia, sinettejä ja kilikoita
Merkittävin löyty oli ns. Juvan risti, joka on täysin uniikki. Kuparista, tinasta ja hopeasta tehty koru korostaa kristillistä synboliikkaa. Siitä tehtiin myyntiin koru ja siitä tuli Juvan juhlavuoden logo.
Ruohosen mukaan sisämaasta on nyt löydetty ainutlaatuisen monipuolista aineistoa. Vastaavaa ei ole kuin Etelä-Suomen rannikolta. Asutus on myös vanhempaa kuin on oletettu.
FT: Ville Laakso: Kotkuinniemen kaivaukset Enonkoskella
Ville Laakso kertoi Kotkuinniemen kaivauksista. Kotkuinniemi on kivikautinen tai varhaismetallikauden asuinpaikka Enonkoskella. Aluetta on tutkittu toistaiseksi vähän. Asuinpaikka on sijainnut kivikaudella Saimaan rannalla.Vuoden 2017 kaivaukset pidettiin 17.-23.7. Toistaiseksi on löytynyt satoja pieniä saviastian paloja. Osa on varhaista asbestikeramiikkaa, jota voi kutsua Kaunissaaren keramiikaksi (4300-3800 eaa). Lisäksi löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa (4000-3400 eaa). Rombikuoppakeramiikka (4000-2800 eaa) on Laakson mielestä kiinnostavinta, silä sitä esiintyy Itä-Suomessa, mutta ei Länsi-Suomessa. Kotkuinniemellä on asuttu Suur-Saimaan korkeimman vaiheen (4000 eaa) jälkeen. Kotkuinniemi oli tuolloin saari ja sinne on ehkä palattu säännöllisesti tiettyinä vuodenaikoina.
Pekka Kivikäs: Järvi-Suomen kalliomaalaukset
Koloveden muinaisessa maisemassa
Hiljaisen ja jääkauden muokkaaman järviluonnon keskellä pystyy hyvin eläytymään kivikautisen ihmisen maailmaan. Yksi tällainen paikka on Suur-Saimaaseen kuuluva Kolovesi, jonka sokkeloisten lahtien kallioseinämissä on kolme maalauspaikkaa. Ukonvuoren jyrkässä seinämässä on kätensä ylöspäin kohottava ihmishahmo. Puiston pohjoisosassa Vierunvuoressa on kuvattu ihminen ja hirvi. Havukkavuoressa Käköveden suulla on ihmishahmoja ja hirvielämiä. Parhaiten maalauksia pääsee katsomaan meloen. Näin maalauksille tultiin jo 5000 vuotta sitten. Maisemakin on sama; ainoastaan vedenpinta on laskenut useita metrejä.
Kolovesi on tyypillistä jääkauden muokkaamaa Järvi-Suomen maisemaa. Mannerjään virtaus jätti Järvi-Suomen maastoon rikkonaisia ja sokkeloisia vesistöjä, valtavasti saaria, harjuja ja niemiä. Jääkautinen muisto on myös Kolovedellä asuva Euroopan ainoa sisävesihylje, Saimaannorppa.
