Savonlinnan Riihisaaren maakuntamuseossa järjestettiin 10.3.2018 iso luentosarja, Menneisyys meissä ja maisemassa-seminaari, joka käsitteli Saimaan esihistoriaa. Tilaisuudessa puhui seitsemän asiantuntijaa.

Prof. Aivar Kriiska: Eteläisen Suomen kibikausi

Aivar Kriiska kertoi Itämeren alueen asutushistoriasta. Saarenoja 2:n kaivauksien löydökset ovat ajalta 8700 eaa. Puolet aineistosta on piitä, mitä Suomesta ei löydy. Kriiskan mukaan Suomi, Baltia, Viro ja Koillis-Venäjän ovat olleet kontaktissa ja yhteisöt ovat olleet samanlaisia. Puhutaan Pullin kulttuurista (8900-8500 eaa).

Helvetinhaudanpuroksen kaivauksista löytyi materiaalia ajanjaksolta 8900 eaa. Löydöksen kokonaan kvartsia, mikä viittaa Suomusjärven kulttuuriin.

Kriiskan mukaan aikakaudella 39 000 – 12 000 eaa. kaikki Euroopan asukkaat saapuivat yhdestä ”alkukodista” eli kaikki Euroopan asukkaat ovat peräisin DNA-tutkimusten perusteella samasta väestöstä.  Läntinen vaikutus on itäistä vanhempaa. 12 000 eaa. alkoivat suuret muuttoliikkeet.

Varhaismesoliittinen kolonisaatio pohjoisessa Euraasiassa, koskien myös Suomea, alkoi ilmeisesti noin 9000 eaa. Sen luonne ja muutokset asumiseen sopeutumisessa näkyvät Etelä-Karjalan kahdessa vanhimmassa kohteessa Saarenojalla ja Muilamäellä. Keski-Venäjän sekä Liettuan eteläosan/Valkovenäjän piin käyttö sekä ennen kaikkea kiviteknologia ja esinetyypit (nuolenkärjet, uurtimet, insertit, piitaltta) sitovat Saarenojan aineiston Itäisen ja Pohjoisen Euroopan metsävyöhykkeen laajojen alueiden kanssa.

Vaikuttaa ilmeiseltä, että Suomen eteläosa asutettiin etelästä ja kaakosta, Baltiasta ainakin Keski-Venäjälle saakka asuttaneista ihmisryhmistä. Asutus laajeni, mutta samanaikainen materiaalinen kulttuuri osoittaa lähtö- ja uudisalueiden ihmisten tiiviitä kontakteja vielä useamman sukupolven ajan. Useiden vuosisatojen kuluessa yhteydet kuitenkin haipuivat, 8500 eaa. alkoi uusien alueellisesti paljon pienempien yhteiskunnallisten yksikköjen kehitys. Suomen arkeologisessa aineistossa se näkyy ennen kaikkea siinä, että työkalujen valmistamisessa käytettiin entistä enemmän paikallisia materiaalej

Suuri massamigraatio Lähi-idästä Eurooppaan alkoi 7000 eaa. Narva-kulttuuri. Sama porukka pohjoisessa. Erilainen kuin keski-euroopassa.5200 eaa. Vallitsi Linear pottery culture. Keski-Eurooppaan saapui Lähi-idästä väestöä ja toi tullessaan maanviljelyksen

3900 eaa kampakeramiikka

2800 eaa nuorakeramiikka. Oma väestö, Viro ja Karjala

Geenitutkimuksissa paljastunut ruttokuolema 2500 eaa.

Läntisten metsästäjien lisäksi Ukrainan aroilta tullut väestöä Baltiaan ja Suomeen. Migraatiota ollut, mutta vanha väestöpohja ollut myös olemassa.

 

FT Teemu Mökkönen: Saimaa kivikaudella

Vanhimmat asuinpaikat Saimaalla ovat aikakaudelta 8400 eaa. Vanhimmat löydetyt saviastiat 5200 eaa.

7500-4000 eaa ovat toistaiseksi hämärän peitossa, koska tuolloin Saimaa tulvi ja esineet ovat sedimenttien kätkössä.

Kaunissaaren keramiikka (4400-3800 eaa) Saimaan alueella on poikkeavaa muihin verrattuna.

Saimaan keskeinen kampakeramiikan alue 3900-3400 eaa.

Koska ei ole säilyneitä ihmisluita, ei voida tehdä geenitutkimusta.

FT Antti Lahelma: Akustoarkeologia

Arkeoakustiikka tutkii muinaismusiikkia ja sitä, miten ennen käytettiin ääntä.

Lahelma on tutkinut Suomen muinaisjäännöskohteiden akustisia ominaisuuksia. Häntä ovat kiinnostaneet mm. kaiku, resonanssi ja muut akustiset ilmiöt kalliomaalausten ja seitakohteiden luona.  Akustisia tutkimuksia on tehty seuraavissa paikoissa: Julma-Ölkky Kuusamossa, Värikallio Hossassa ja Taatsin seita Kittilässä. Kaikki kohteet sijaitsevat rotkojärvissä ja niihin liittyy mielenkiintoista perimätietoa.

Lahelman mukaan kaiku on ymmärretty merkkinä henkiolentojen länsäolosta. Kaiku luo illuusion, että äänilähde on kallion sisällä. Tutkimuksessa on hyödynnetty laserkeilausta kolmiulotteisessa dokumentoinnissa. Projektissa on laadittu akustisia karttoja.

Äänistä voi saada stereoefektin, mikä aiheuttaa oudon tunnelman. Nämä paikat on mielletty erikoisiksi ja oudoiksi paikoiksi, jotka luovat auditiivisia illuusioita. Ne heijastavat ääniaaltoja poikkeuksellisen voimakkaasti, ovat eräänlaista ”pyhän akustiikkaa.”

FT: Satu Koivisto: Saimaan vettynyt kivikausi

Eteläisen Saimaan vedenpinnan alle jääneiden kivikautisten asuinpaikkojen tutkiminen tuo lisää tietoa  mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden (noin 10 000–5 700 eaa) ihmisten toiminnasta, elinkeinoista ja ympäristöstä. Saimaan pohjasta löydetty toistaiseksi vedenalaisia metsiä ja kantoja. Mahdolliset löydöt ovat hyvin syvälle hautautuneita sedimentteihin ja kosteikkoihin. Kaivauksia tehty Savitaipaleella ja Taipalsaaressa. Tutkimuksessa on mielenkiintoisia soita, jotka sijaitsevat tunnettujen asuinpaikkojen läheisyydessä. Tutkimus on ollut osa Lost Inland Landscapes – projektia.

Kesän 2018 kaivaukset Kuolimojärvellä: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/arkeologit-kaivoivat-kuolimojarven-pohjasta-kivikautisen-asuinpaikan

FM: Juha Ruohonen: Löytöjä Juvan Partalan kuninkaankartanon mailta

Juha Ruohonen kertoi kaivauksista Juvan kuninkaankartanon Partalan mailla. Kiinnostavaa tietää, kuinka vanhoja varakkaat maatilat itse asiassa ovat? Milloin perustettu? Ristiretkiaikana? Sijoittuvat rautakauden ja keskiajan vaihteeseen. Tausta-aineistona historialliset asiakirjat 1500-luvulta ja vanhat kartat 1700-luvulta. Ruohosen mukaan 1500-luvun ja 1600-luvun asuinpaikkoja tutkittu Suomessa vähän.

Kaivauksista löytyi mm. ristiretkiaikaisen puukon pronssikahva (1200-1300-luvun alku) sekä 1600-luvun tuontikeramiikkaa. Puukonheloja ja kirjanheloja, liitupiippuja, tuluspiitä, sormustimia, sinettejä ja kilikoita

Merkittävin löyty oli ns. Juvan risti, joka on täysin uniikki. Kuparista, tinasta ja hopeasta tehty koru korostaa kristillistä synboliikkaa. Siitä tehtiin myyntiin koru ja siitä tuli Juvan juhlavuoden logo.

Ruohosen mukaan sisämaasta on nyt löydetty ainutlaatuisen monipuolista aineistoa. Vastaavaa ei ole kuin Etelä-Suomen rannikolta. Asutus on myös vanhempaa kuin on oletettu.

 

 

FT: Ville Laakso: Kotkuinniemen kaivaukset Enonkoskella

Ville Laakso kertoi Kotkuinniemen kaivauksista. Kotkuinniemi on kivikautinen tai varhaismetallikauden asuinpaikka Enonkoskella. Aluetta on tutkittu toistaiseksi vähän. Asuinpaikka on sijainnut kivikaudella Saimaan rannalla.Vuoden 2017 kaivaukset pidettiin 17.-23.7. Toistaiseksi on löytynyt satoja pieniä saviastian paloja. Osa on varhaista asbestikeramiikkaa, jota voi kutsua Kaunissaaren keramiikaksi (4300-3800 eaa). Lisäksi löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa (4000-3400 eaa). Rombikuoppakeramiikka (4000-2800 eaa) on Laakson mielestä kiinnostavinta, silä sitä esiintyy Itä-Suomessa, mutta ei Länsi-Suomessa. Kotkuinniemellä on asuttu Suur-Saimaan korkeimman vaiheen (4000 eaa) jälkeen. Kotkuinniemi oli tuolloin saari ja sinne on ehkä palattu säännöllisesti tiettyinä vuodenaikoina.

Pekka Kivikäs: Järvi-Suomen kalliomaalaukset